No huh huh. Mitäs tästä kertoisi. Jospa rajaan tätä niihin asioihin, joiden avulla päädyin tänne tekemään sitä mitä teen.
1) Pomojen (nykyisen ja entisen) loistava idea kongressissa X vuonna 2006 tehdä pikku yhteistyöprojekti. Pomo kysyi haluaisinko lähteä Munkkilaan, ja minä että mikä ettei. Parissa viikossa polkaisimme kuviot pystyyn. Sen hetkiset kontaktit ovat täältä jo ehtineet vuosia sitten lähtemään muualle, mutta minä palasin useampaan kertaan jatkamaan projekteja ja julkaisujakin on tullut.
2) Kongressi Nizzassa 2008, taisi olla welcome-pirskeiden jälkeen kun lähdimme porukalla yhille ja nykyinen pomo kinkesi mukaan ja tarjosi koko porukalle. Oluen juonnin lomassa pomo uteli mitä aion tehdä väitöskirjan jälkeen ja teki tarjouksen jolle oli vaikea sanoa ei. Yksi amerikkalainen myöhemmin sanoi luulleensa minua professoriksi, kun minulla on kuulemma sellainen "aura". No niinpä, kyllä ne amerikkalaiset ovat taitavia kehuissaan. Suomalainen olisi sanonut että mitä hullua noin suoraan saksalaisen isopomon kanssa juttelet, siitä mitään hyvää seuraa. Oli muuten sivumennen sanoen ehkä paras kongressi ikinä, eikä se Nizza myöskään hassumpi ollut..
3) Kekritulet syksyllä 2008 kummitädin luona, sukulaisten kanssa. Loikkasin kekrinuotion yli ja päätin että eteenpäin on mentävä. Juttelin myös vanhempien kanssa, joiden mielestä on parempi että lähden Saksaan kuin merten taakse, jos jonnekin on lähdettävä.
4) Väitös joulukuussa 2009. Kiitos vielä vastaväittäjälle ja kaikille mukana olleille. Oli helpottavaa valmistautua väitökseen kun seuraava kuvio oli jo tiedossa.
Tämä kirjoitus tulee ajastuksella, olen pyöräretkellä viikonlopun. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti