tiistai 23. maaliskuuta 2010

Liveyhteyksiä

No niin, tässä kävi vähän niinkuin arvelinkin. Kun sain uuden (toimivan) työläppärin sekä kotiin netin toimimaan, niin sen sijaan että bloggailisin joka päivä, olenkin jättänyt blogin päivittämisen nyt yli viikoksi. Sen sijaan olen päivittänyt kuulumisia skypeyhteyksillä.

Varsinkin näin aluksi näyttää siltä että skypettely on niin kivaa, että siinä hupenee helposti tunti jos toinenkin per sessio. Viime viikolla testasimme ensin vanhan koneen kautta yksipuolisia kuva- ja ääniyhteyksiä Suomesta, kun minun vanhan koneen mikki ei toiminut, eikä kuvaakaan välity ilman kameraa. Lievästi vammaista vastata toisen höpöttelyyn näpyttämällä, mutta periaatteessa toimii niinkin. Seuraavaksi olin yhteydessä puhekiellossa olevaan sukulaiseen, joten näpyttely olikin oiva kommunikointimuoto.

Mutta sitten sain uuden työkoneen, joka sivumennen sanoen ei todellakaan voita vuoden muotoilupalkintoa, ja nyt toimii kaikenlaiset kuva- ja ääniyhteydet. Ja mm. vihdoin myös Last FM, jota voi luukuttaa töissä ainakin näin iltaisin. (En ole vielä tottunut siihen että omassa työhuoneessa voi toki tehdä mitä lystää (varsinkin jos laittaa oven kiinni). Pari kollegaa mm. estottomasti sauhuttelee ovensa takana, vaikka se on tietysti kovasti kiellettyä.) Koneen Windows saatiin viimein vaihdettua englanniksi, ja toivon mukaan pian myös office löytyy muulla kuin saksan kielellä, niin ei tarvitse kielikylpeä tässäkään kohtaa.

Kummipojan kanssa on ollut kovin sympaattista olla kuvayhteydessä. Skypellä kun voi hassutella hauskoilla hymiöillä (heidy), liian nopeilla liikkeillä, tai vaikka kumartumalla kameraan päin: "oota, mä tuun sinne käymään". Vielä ei olla saatu materiansiirrintä toimimaan, mutta hauskalta se näyttää. Samoin voi tarkistaa onko hampaat pesty. Näyttäisi olevan ainakin kaakaot juotu reippaasti. Myös ukki on ilostuttanut minua ja harvahammasta kameransa Frankenstein-asetuksilla, joita minä en tietenkään tajunnu vitsiksi heti.


Skype-ylistykseni jatkuu. Näin ystäväni uuden perheenjäsenen, ja perheeni pääsivät tutustumaan köppöseen kiertokäynnillä. "Kävin" myös veljen kotona ihmettelemässä lumikasoja ja kaadettuja puita. Lisäksi olen pitänyt pari työpalaveria skypen kautta, näppärää kun voi jakaa näytön helposti. Kyllä voi yksi ohjelma tehdä monta ihmistä iloiseksi. Kiitos T ja kumppanit!

Mitäs muuta olen ehtinyt? Pyhän Patrikin päivänä nostin tumman tuopin läheisten terveydeksi, lauantaina kuuntelin torvisoittoa keväisessä puistossa ja vietin iltapäivän keski-ikäisesti Ikeassa, työpäivinä työnarkomaniaa ja vapaapäivinä vapaata. Niin, ja kävin kieriskelemässä vain lievästi pölyisellä jumppasalin lattialla, osasin tehdä plieen sekä kierähtää olkapään yli ilmentäen sisäisiä tuntoja = modernissa tanssissa. Jee!

Nyt äkkiä kotiin, tänään tulee sunnuntaihesari! Tuplajee!

3 kommenttia:

S kirjoitti...

Tuli totaalirepeäminen tuolle sun sisäisten tuntojen ilmentämiselle :D

Skype on parasta, senhän toki tiedämme. Muista liittyä Facebookissa Skype-ryhmään!

I kirjoitti...

Mulle viimein selvisi mikä on jazztanssin ja modernin tanssin ero. Ensimmäisessä viihdytetään, jälkimmäisessä välitetään tunteita. Onneksi ei ollut liian angstista touhua, eikä ainakaan mun käsivoimilla itsensä raahaaminen käsillä pisin lattiaa näyttänyt kuin lähinnä huvittavalta. Epätoivoiselta joo, mut ehkä väärällä tavalla. Tulkintaa sekin!

T. kirjoitti...

Huomenna varmaan juttelen taas Heidyn itsensä kanssa, kun on yksi asia hoidettavaksi. Hän lienee ainoa jäljellä oleva skypeläinen jolla on oma hymiö...