Tag 9 - jokin, jota odotat todella kovasti

Tällä hetkellä tavallaan odotan Oktoberfestiä, mutta en voi sanoa että sitä nyt todella kovasti odottaisi. Lähinnä pelonsekaisin tuntein, silloin nimittäin kaupunki on aivan piukassa turisteista, Haubtbahnhofin ja Theresienwiesenin lähimaillakaan ei voi kuvitella ajavansa pyörällä siinä lasimurskassa, ja sitten kun sinne itse pääsee juhlimaan, täytyy kuitenkin käydä töissäkin ja voivoi, se on sitten rankkaa se.

Mutta siitä myöhemmin.

Mitä oikeasti aina joka vuosi kovasti odotan, on joulu. Tai oikeastaan joulun odottamisen aika. On se itse joulukin ihanaa, mutta joulun fiilistely kestää paljon pidempään. Ensimmäiset lumihiutaleet, jouluvalot, joulun tunnelma. Se kaikki romanttinen puoli joulusta, ei supermarkettien kirkuvaa joulua.

Munkkilassa on tunnelmalliset joulumarkkinat myös, niinkuin liki joka kaupungissa - täällä linkkisivu joulumarkkinoihin.

Glüchwein tuoksuu, keskusta on täynnä kojuja ja ihmisiä ja hyvällä tuurilla on luntakin. Viereinen kuva on Marienplatzilta, eli keskustasta, otettu täältä.  Olin yhtenä vuotena täällä käymässä joulun alla, ja oli oikein mukavaa. Olen sanonut muutamalle teistä lukijoistakin että jos ette pääse kesällä tai Oktoberfestien aikaan tänne, on joulumarkkinat myös hyvä vaihtoehto.

Tässä linkkejä vielä yksittäisiin joulumarkkinasivuihin, nämä on kaikki Münchenissä.

Weihnachtsmarkt auf der Praterinsel
Schwabinger Weihnachtsmarkt
Bogenhausener Weihnachtszauberwald 2010
Tollwood Winterfestival 2010
Die größte Feuerzangenbowle der Welt in München
Frühstückstreff München im Augustiner Bürgerheim
Frühstückstreff München im Löwe am Markt
CVJM-Weihnachtsmarkt in München

Tag 8 - lempihedelmä

On tietysti banaani sivumakuna Weißbierissä. Ha!

Sarjassamme Tämän oluen haluaisit juoda on vuorossa  Erdinger Urweisse. Maistamistani vehnäoluista ehkä vähiten banaania sisältänyt janojuoma. Urweisse on kuulemma paljon parempaa kuin perus Erdinger Weisse, joka on eräänkin ystäväni mielestä kauheaa kuraa. Makuasioita.

Fanisivulta voi tilata vaikka Erdinger-juoksupuvun ja pyörälaukut! Alkoholfrei tietysti.. vielleicht..

Tag 7: jotakin, joka kiihottaa sinua

Nuoret miehet Lederhoseneissaan. Olen oikeassa paikassa. Hihii! Kymmenen yötä Oktoberfestin alkuun! Lisäksi nyt on meneillään aiemmin mainittu Rosenheimin Herbsfest, sekä Freising Volksfest, johon ehkä suuntaan huomenna pikapäin.

Pahus kun en löytänyt kuvaa takaapäin..

Tag 6: joku, joka tekee sinut todella onnelliseksi

Tämä vaikuttaa kovin henkilökohtaiselta ja herttasarjan osaston kysymykseltä. Ehkä en nyt osaa ajatella kuin romanttisesti, ja sori vaan, ei tipu tietoja tähän foorumiin siltä saralta.

Mutta onnelliseksi tekee toki moni ihminen! Esimerkiksi kun joku ystävä on käynyt kommentoimassa tänne blogiin jotain, tai facebookiin, sillä nämä sähköiset ystävyyden jatkeet ovat täällä etäällä arvossaan. Onnelliseksi tekee myös lähisukulaiset, jotka ovat oppineet käyttämään Skypeä kiitettävästi!

Täällä onnelliseksi tekeviä ihmisiä ovat ainakin pyöräilyporukan kaverit. Viime viikonloppuna pyöräilimme ensin lauantaina Chiemseelle ja sunnuntaina järven ympäri.

Onnelliseksi tekee myös Suomi-kaupan Pekka. Kauppa löytyy aivan Viktualienmarktin vierestä osoitteesta Dreifaltigkeitsplatz 3. FinnLivingistä löytyy salmiakkia pahimpaan hätään, sekä marimekkoa ja muuta kivaa. Aah.

Tag 5 - jotakin, joka saa sinut hymyilemään

Joka työpäivä kuljen tämän patsaan ohi. Aamulla ei vielä useinkaan hymyilytä, mutta illalla kotiin polkaistessa usein aurinko kimmeltää kultaisesta siivekkäästä somasti ja kaupunki, joki ja puisto näyttää niin kauniilta.

Friedensengel eli rauhanenkeli on ollut paikallaan vuodesta 1899. On muuten harvinaisen huono Wiki-sivu tuo linkki tuossa. Huh.

Tag 4 - neljä hetkeä, jotka muuttivat elämääsi

No huh huh. Mitäs tästä kertoisi. Jospa rajaan tätä niihin asioihin, joiden avulla päädyin tänne tekemään sitä mitä teen.

1) Pomojen (nykyisen ja entisen) loistava idea kongressissa X vuonna 2006 tehdä pikku yhteistyöprojekti. Pomo kysyi haluaisinko lähteä Munkkilaan, ja minä että mikä ettei. Parissa viikossa polkaisimme kuviot pystyyn. Sen hetkiset kontaktit ovat täältä jo ehtineet vuosia sitten lähtemään muualle, mutta minä palasin useampaan kertaan jatkamaan projekteja ja julkaisujakin on tullut.

2) Kongressi Nizzassa 2008, taisi olla welcome-pirskeiden jälkeen kun lähdimme porukalla yhille ja nykyinen pomo kinkesi mukaan ja tarjosi koko porukalle. Oluen juonnin lomassa pomo uteli mitä aion tehdä väitöskirjan jälkeen ja teki tarjouksen jolle oli vaikea sanoa ei. Yksi amerikkalainen myöhemmin sanoi luulleensa minua professoriksi, kun minulla on kuulemma sellainen "aura". No niinpä, kyllä ne amerikkalaiset ovat taitavia kehuissaan. Suomalainen olisi sanonut että mitä hullua noin suoraan saksalaisen isopomon kanssa juttelet, siitä mitään hyvää seuraa. Oli muuten sivumennen sanoen ehkä paras kongressi ikinä, eikä se Nizza myöskään hassumpi ollut..

3) Kekritulet syksyllä 2008 kummitädin luona, sukulaisten kanssa. Loikkasin kekrinuotion yli ja päätin että eteenpäin on mentävä. Juttelin myös vanhempien kanssa, joiden mielestä on parempi että lähden Saksaan kuin merten taakse, jos jonnekin on lähdettävä.

4) Väitös joulukuussa 2009. Kiitos vielä vastaväittäjälle ja kaikille mukana olleille. Oli helpottavaa valmistautua väitökseen kun seuraava kuvio oli jo tiedossa.

Tämä kirjoitus tulee ajastuksella, olen pyöräretkellä viikonlopun. :)

Tag 3 - kolme konserttia, joissa olisit halunnut/haluaisit käydä

1) U2 Helsingissä

(kuva otettu täältä)

Tai U2 Münchenissä 15.9. Olympiastadionilla. Nyt pitäisi päättää, tutulla olisi yksi ylimääräinen lippu. Näin 360 tourin viime elokuussa Wembleyllä (maaahtavaa!) mutta en nyt oikein tiedä haluanko tuhlata jenini taas, ja vielä istumapaikkaan. Tiedä minkälaisia rockpoliiseja nämä ovat, jos siellä ei voikaan riehua? Jos en lippua osta, tiedän olevani huonolla tuulella koko päivän. Jaa ja meillä taitaakin olla labrailtapäivä juuri silloin.

2) Ruisrock 2010 kun Don Huonot kokosivat rivinsä yhteen ja esittivät Kissa-ihmisen Paulan kanssa:
http://www.youtube.com/watch?v=wTi9C0jkYFE

3)  Hyvät reivit. Esim Näsinneulassa vuonna miekka ja keppi. Tai jotkut ravit täällä. Tai edes ilta diskossa. Hitsi, en ole vieläkään päätynyt täällä  mihinkään "yökerhoon" kun ystäväni ovat lähinnä kapakka-ihmisiä. Jopa minun kadulla lienee joku tanssilattia. Munkkilan yökerhomekka on Kultfabrikin alue, jossa yhdellä sisäänpääsymaksulla käsittääkseni pääsee useampaan paikkaan. Ehkä joskus. Nyt on muutenkin enempi penkeillä heilumisen ja humppa-schlagerin sesonki. (vrt. edellinen kirjoitus Wiesn-hitit). Huomenna muuten lähden pyöräretkelle, ja tarkoitus on päätyä mm. Ayingiin juomaan Ayingeriä, sekä Rosenheimin Herbsfesteille, jotka kuuleman mukaan ovat jopa riehakkaammat olutfestit kuin Oktoberfest. Että näin!

Tag 2: mitä mieltä olet Jumalasta ja uskonnosta?

Tämä kysymys tuli vastaan palatessani ystävän ja hänen poikaystävänsä kanssa Erdingin Sinnflut -festareilta. Pikkutunneilla nuokuimme väsyneinä parin Erdingerin jälkeen  junassa matkalla takaisin Müncheniin ja ajauduin ajattelematta keskustelemaan tämän poikaystävän kanssa asiasta kaverin nukkuessa.

Ei hyvä. Vaikka katsantokantani on liberaali ja keskusteleva, ei turhaan erilaisissa oppaissa varoitella aloittamasta keskustelua tuntemattomien kanssa uskonnosta tai politiikasta.

Harmi sinänsä, sillä mielelläni kyllä kaikista asioista keskustelen, mutta keskustelukumppanilta vaadittaisiin silloin myös kovin objektiivista otetta asiaan. Ehkä eri kulttuureista tulevilta voi olla joskus vaikeuksia löytää yhteistä keskustelupintaa. Mielestäni uskonnoista pitäisi voida keskustella ilman suurempia tunteita, mutta toisen uskoa tai sen puutetta ei pitäisi mennä arvostelemaan, kun liikutaan kovin henkilökohtaisissa asioissa.

Baijeri on enimmäkseen katolinen, tosin ei se täällä Munkkilassa tunnu, muuten kuin juhlapyhien ts. lomapäivien määrässä. Pohjois-Saksa on enemmän protestanttinen, mutta yleisesti tuntuu koko Saksa olevan kovin maallistunut ja harvempi kuuluu kirkkoon.

Ja sitten eritysen keskellä suuta saa kieli olla saksalaisten kanssa kaikista esoteerisistä ryhmistä ja homeopatiasta puhuessa.. viisain välttää aiheen kokonaan. Itseäni kyllä kovasti huvitti puhelinluettelosta löytynyt homeopatinen hätänumero. Ehkäpä en olekaan niin kovin liberaali.

Ja vielä loppukevennys: viereinen kuva on niiltä Erdingin festeiltä, jossa esiintyneellä hilpeällä pumpulla oli mm. aivan mahtava pikku-piano, kurttu ja melodika arsenaalissaan. Mini-pianon päällä on tietysti mini-kokoinen Beethovenin patsas (kuvassa pieni valkoinen piste). Söpöä!

Niin, olen sitä mieltä että se on vuori, johon kukin kiipeää omalla tyylillään.

35 Tage - Tag 01 jokin asia/ihminen/esine johon uskoit lapsena

Iidiksen blogin innoittamana aloitan myös sarjan 35 Tage (35 days), vaikka en vielä tiedäkään mihin se johtaa. Koitan löytää jotain Saksaan tai täällä asumisen liittyvää asiaa. Ei silti, ettäkö omat aiheet olisi jo kaluttu, mutta ehkäpä saan motivoitua itseni kirjoittamaan enemmän.

Uskoin lapsena Nukkumattiin ja unihiekkaan. Jos en halunnut mennä vielä nukkumaan, piti silmät peittää ennen kuin Nukkumatti viskasi kimmeltelevät hiekat.

Nukkumatti ajoi usein Trabantilla ja oli muutenkin kovin leimallisesti itä-saksalainen hahmo. Tai itäblokkinen ainakin. Noin vuosi sitten Turussa yliopiston saksan kielen alkeiskurssilla koin jälleen itseni kovin vanhaksi, kun liki kukaan kurssilainen ei tuntenut Nukkumattia (Sandmännchen), saati ollut syntynyt kun Berliinin muuri murtui. Opettajan kanssa sitten muisteltiin mitä lauluja silloin laulettiin.

Kuva otettu Nukkumatin saksankielisiltä kotisivuilta. Siinähän on myös toinen suosikki-hahmo, Miska-karhu, Moskovan olympialaisten maskotti. Veljellä oli oma Miska, jolta sai turkin ainakin osittain pois ja alta paljastui punavalkoraidallinen uimapuku. Missähän nalle nyt on? Ja kävikö joku siellä olympialaisissa vai mistä se karhu tuli?

Wiesn - hitit

Oktoberfesteillä (=Wiesn) oluen juomista tahdittaa baijerilainen torvisoittobändi. Musiikki vaihtelee perinteisestä torvihumpasta humpalla maustettuihin rokkiklassikoihin, väki laulaa mukana ja tanssii tuoleilla. (Pöydille ei sovi nousta)

Yleensä illan aikana lauletaan ainakin yli kolmekymmentä kertaa Ein Prosit! eli suomeksi Kippis! joka on yleisin juomalaulu. Sanat menevät näin:

Ein Prosit, ein Prosit, Der Gemütlichkeit, 
Ein Prosit, ein Prosit, Der Gemütlichkeit!

sen jälkeen lasketaan baijeriksi:

OANS ZWOA DREI! G'SUFFA!

jälkimmäisellä kippistellään ja sitten kumotaan juomaa suuhun.

Video esim täältä, josta saa vähän esimakua mitä se sitten on kun muutama tuhat ihmistä on hyvällä tuulella.

Muitakin lauluja lauletaan. Täältä löytyy hyvä kokoelma lauluja mp3:na, tosin aika huonoina äänitiedostoina. Oma suosikkini on lasso-laulu, eli Cowboy und Indianer. Tässä videossa elastinen miekkonen näyttää mallia laululeikkiin. Hmm.. ihan kuin sama tyyppi olisi ollut taannoin myös Dachaun olutfesteillä (kuva vieressä) heilumassa tämän..

Täällä laulunsanoja ja käännöksiä muihin hitteihin. Ja eikun opettelemaan!

Komm hol das Lasso raus,  
wir spielen Cowboy und Indianer !  
Wir reiten um die Wette,  
ohne Rast und ohne Ziel;  
hast Du mich umzingelt,  
werd' ich mich ergeben,  
stell' mich an den Marterpfahl, 
komm hol das Lasso raus,
so wie beim ersten Mal